Teos, 2025
J.P Laitisen Hirviö vei meikäläisen aika kauaksi mukavuusalueeltaan. Oli ihan viittä vaille, että Hirviö ei lennähtänyt kesken jääneiden kirjojen pinoon. Mutta sitten mietin, että en pysty kehittymään lukijana enkä varsinkaan kirjoittajana, jos luen aina vain itselle ”helppoa” ja lähtökohtaisesti kiinnostavaa tekstiä. Ja toisekseen, kirjahan on kerta kaikkiaan loistavasti kirjoitettu. Ja aihe – ilmastonmuutos – on kiistatta tärkeä. Ja kansi on paitsi hieno, kertoo myös sisällöstä paljon.
Hirviö on kirjailija-päähenkilön päiväkirjaromaani. Kirjailija elää kriisivaihetta elämässään, hänen vaimonsa on poissa – ollut jo vuoden. Hän kirjoittaakin päiväkirjaansa tavallaan vaimolleen. Koska seuraavan kirjan kirjoittaminen taas ei oikein suju, hän päättää ryhtyä radikaalin ympäristöaktivistin haamukirjoittajaksi.
Alkuun jouduin ponnistelemaan miettiessäni, mikä tarina milloinkin on meneillään: välillä on äänessä päähenkilö, välillä ympäristöaktivisti ja sitten oli vielä erillinen tarina, joka alkaa Titanicin uppoamisesta – tai ei uppoamisesta vaan takaperoisesti Titanicin ylösnoususta meren pohjasta takaisin pinnalle.
Romaani on monikerroksinen. Yhdessä tarinassa kerrotaan ilmastohistoriasta käänteisesti eli antikronologisesti. Kun alkuhämmennyksen jälkeen totuin lukemaan tapahtumista käänteisessä järjestyksessä, se tuntui myös hieman lohdulliselta, toisaalta taas ironiselta. Kun ilmastoon vaikuttavista tapahtumista lukee päinvastaisessa järjestyksessä, on päivänselvää missä kohdissa olisi ollut syytä hidastaa tai vaihtaa suuntaa.
Toisaalta romaani antaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta hurjan paljon enemmän kuin rehellisesti sanoen olisin valmis vastaanottamaan. Tieto lisää tuskaa , niinhän sitä sanotaan.
Kenelle voisin suositella tätä romaania? Melkeinpä kelle vain. Jos tahdot lukea pelkästään feelgoodia tai chicklitiä, niin sinulle tämä tuskin sopii. Mutta on yksi ihmisryhmä, jonka tämä ehdottomasti pitäisi lukea: he, ketkä eivät usko ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.
Hirviö on Laitisen toinen romaani. Ensimmäinen on nimeltään Lume ja se on ilmestynyt vuonna 2019. Sekin on minulta vielä lukematta. Saas nähdä, ilmestyykö jossain vaiheessa lukulistalleni.
-Taru-
Vastaa