Ystäväkirja

Bongasin Tyylimuru-blogista kivan Ystäväkirja-julkaisun. Nappasin siitä itselleni samat kysymykset, ihan tulee nuoruuden Ystäväkirjat ja SlamBookit mieleen!

 

Ystäväkirja

 

Nimeni on

Taru.

 

Jotkut kutsuvat minua

äidiksi, mummiksi, rakkaaksi, rouvaksi, emännäksi, Tardeksi. Joskus aikoinaan myös Topiksi.

 

Olen syntynyt

Tampereen keskussairaalassa.

 

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee

ratsastuksenopettaja.

Ystäväkirja

 

Mutta minusta tulikin

ennen kaikkea äiti. Jotain muutakin on tullut puuhasteltua.

 

Pelkään

ihan oikeasti suljettuja paikkoja ja liikennettä. Fobiaksi asti varsinkin ensin mainittua. Kaikkein eniten pelkään rakkaiden menettämistä. Toiseksi eniten pelkään tämän maailman ja tämän maan puolesta.

 

Murehdin

näin vanhemmiten vähän vähemmän.

 

Kerään

mahdollisimman vähän mitään materiaa. Kokemuksia ja elämyksiä  janoan.

Ystäväkirja

 

Ihailen

ihmisiä, jotka ovat hyviä siinä mitä tekevät. Ja nauttivat tekemisestään.

 

Tärkeä numero

voisi olla vaikka 13. Kun kaksosemme syntyivät perjantaina 13. päivä, ymmärsin että se ei ole epäonnen vaan onnen päivä.

 

Kiinalainen horoskooppini

on rotta. Älykäs, viehättävä, sosiaalinen ja kunnianhimoinen, hmmm… Mutta myös opportunistinen, säästäväinen, hieman juoruileva, aina perheelleen omistautunut.

 

Lempisarja

on joku näistä kolmesta. En pysty laittamaan niitä paremmuusjärjestykseen: 24, Yellowstone ja Outlander.

 

Tärkein kosmetiikkatuote

on ananaksen tuoksuinen vartalovoide. Minulta ei kannata kosmetiikka-aiheisia kysymyksiä kysellä 🙂

 

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen

lukisin ja kirjoittaisin enemmän. Vaikka oikeasti pitäisi varmaan liikkua enemmän.

Ystäväkirja

 

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta

todennäköisesti Kiefer Sutherlandia, Portion Boysia, Beast In Blackia tai 1980-luvun hittejä.

 

Pakkaan mukaan matkalle

aina liikaa. (Matkalaukun) ylipaino tuli kalliiksi viime reissulla…

 

Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe

elän kuin pellossa.

 

Minkä kirjan luin viimeksi

Luin Lisa Jewellin ”Älä päästä häntä sisään” ja kuuntelin Juha Hurmeen Anni Polvasta kirjoittaman kirjan.

 

Paras tapa tuhlata 50 euroa

on ehdottomasti hyvä ruoka, kulttuuri tai joku muu elämys.

Hyvä ruoka

 

Ohjenuorani elämässäni

Kerron, kunhan keksin mikä se voisi olla.

 

 

Tutustutaan toisiimme paremmin; vastaa kommenteissa ainakin yhteen yllä olevista kysymyksistä.

 

 

– Taru –


Kommentit

2 vastausta artikkeliin “Ystäväkirja”

  1. Kiva tutustua sinuun paremmin ja ihanaa, kun vastailit näihin kysymyksiin!

    Jotenkin tuo kohta ”mitä teet yksin kotona – elän kuin pellossa” resonoi, koska kun olen muun perheen kanssa kotona, olen usein se siivooja-tyyppi. Eihän sen tietenkään ihan niinkään pitäisi mennä, mutta joo, kuljen perässä ja siivoan. Ihan itsekseen onkin sitten kiva joskus jättää tiskit altaaseen, olla nostamatta joka vaatetta lattialta, jättää tyhjä karkkipussi sohvalle.. onhan näitä. En ole siis todellakaan niin tarkka ja siivoileva yksinäni 😂

    1. ”Yksin kotona” on ihan julkaisukelvotonta matskua… Tukka pystyssä, yöpaitasillaan, ateriointia miten sattuu milloin sattuu ja missä sattuu… Kun ei ole ketään ”huolehdittavana” en osaa tai halua huolehtia itsestänikään… On se hyvä että ei tarvitse olla usein yksin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *