Ranskankielinen alkuteos La Vie secrete des ecrivains, 2019
Suomentanut Anna Nurminen
Siltala, 2024
Tartuin ahnaasti ja kovin odotuksin tähän Kirjailijoiden salattu elämä-teokseen luettuani juuri aiemmin samaisen kirjailijan Joku toinen-romaanin. Mielipiteeni siitä voit lukea täältä. Tässä romaanissa kirjailijat ovat keskiössä, joten aihepiiri lisäsi mielenkiintoani entisestään.
Eletään vuotta 2018. Beaumont on melko syrjäinen kiehtova idyllinen Ranskalle kuuluva saari – ehkä jopa paratiisi – Välimerellä. Sieltä löytyy kuvankauniita poukamia, pinjametsiä ja upeita hiekkarantoja. Viehättävässä kylässä on hauskasti nimettyjä pikkuyrityksiä, kuten esimerkiksi ravintola Asia on pihvi ja pubi Paljon mehua tyhjästä. Saaren asukkaat rakastavat yksityisyyttään yli kaiken, joten saarelta puuttuvat turistit ja heidän tuomansa lieveilmiöt käytännössä kokonaan. Tälle saarelle on muuttanut menestyskirjailija Nathan Fawles, joka on parikymmentä vuotta sitten kolme menestysteosta kirjoitettuaan ilmoittanut lopettavansa sekä kirjojen kirjoittamisen että kaikki julkiset esiintymiset. Ja siitä lähtien hän on totisesti asunut saarella, eikä ole julkaissut kirjoja, antanut haastatteluja tai ylipäätään ottanut vieraita vastaan. Vaikka todella moni toimittaja tai fani on kyllä yrittänyt yhteydenottoa. Mediaa kiinnostaa vuosi toisensa jälkeen varsinkin se, miksi Fawles on kirjailijan uransa lopettanut.
Myös kaksi muuta saarella vierailijaa ovat tarinan kannalta tärkeissä osissa: nuori kirjailijanalku Raphael, joka fanittaa kovasti Nathan Fawlesia, eikä ole saanut esikoiskirjaansa yhteenkään kustantamoon. Hän on hankkiutunut kesätöihin Beaumontin saaren Tulipunaruusu-nimiseen kirjakauppaan perimmäisenä ajatuksenaan kuitenkin pyytää idoliltaan apua käsikirjoituksensa kanssa. Sekä toimittaja Mathilde Monney, joka on myös saapunut saarelle päättäväisenä ja vakaana aikomuksenaan päästä tapaamaan enemmän tai vähemmän erakoitunutta menestyskirjailijaa.
Sitten Beaumontin idylli särkyy mitä karmeimmalla tavalla. Saarelta löytyy raa’asti murhattu ruumis ja viranomaiset eristävät saaren ja estävät liikenteen saareen ja saaresta pois. Pahuus on luikerrellut keskelle idylliä.
Ja tiedättekö, en joutunut lainkaan pettymään suurissa odotuksissani. Tarina oli kerrassaan loistava. Eikä lopputulemaa olisi voinut mitenkään arvata – ei mitenkään. Ja niin sen pitää hyvissä dekkareissa ja trillereissä ollakin. Ja tämän lisäksi ainakin minut kirjailija sai vielä epilogillaankin haukkomaan henkeään (ja vaikka kiusaus on mahdollisesti suuri, älä mene sitä nyt ennen aikojasi lukemaan ja pilaamaan nautintoasi). Guillaume Musson Tyttö ja yö sekä Elämä on romaani lähtivät välittömästi kirjastosta varaukseen.
-Taru-
Vastaa