Alkuperäisteos: We All Live Here
Suomentaja: Laura Ekberg
Gummerus, 2025
Tämä brittiläinen menestyskirjailija on ehdottomasti yksi lempikirjailijoistani. Tosin koen hänen tuotantonsa hieman epätasaiseksi – joitakin kirjoja pidän loistavina, joitakin hyvinä ja osaa ihan mukiinmenevinä. Olen lukenut kaikki Jojo Moyesin suomennetut teokset. Tämä Yksinäisten sydänten talo on hänen viidestoista suomennettu romaaninsa. Vain tätä edellisen romaanin – Riikinkukon paratiisin – kuuntelun jätin kesken. Voi olla, että luen sen jossain vaiheessa ihan perinteisenä kirjana, kuten olen kaikki muutkin hänen teoksensa lukenut. Tuohon aiemmin mainitsemaani ”loistava”-kategoriaan luen sydäntä riipaisevat teokset Kerro minulle jotain hyvää ja Kuinka painovoimaa uhmataan. Myös Hopealahti ja Tähtien antaja ovat ihania romaaneja. Moyes on mielestäni erittäin monipuolinen kirjailija – jokainen tarina on erilainen. Osaa on todella vaikea tunnistaa saman kirjailijan kirjoiksi.
Yksinäisten sydänten talo kertoo Lilasta, joka on kirjailija. Hän on jäänyt kahden tyttärensä yksinhuoltajaksi aviomiehen jätettyä hänet törkeästi toisen naisen vuoksi. Myös Lilan äiti on kuollut yllättäen ja sen seurauksena hänen sureva isäpuolensa on muuttanut Lilan luokse asumaan. Lilan elämä on aikamoista taistelua päivittäin: uusi kirja ei ota syntyäkseen, vanha talo on haastava ylläpidettävä ja lasten koulun äitien tapaaminen päivittäin koulun porteilla on yhtä tuskaa…
Soppa ei kun sakenee, kun myös Lilan kauan kadoksissa ollut biologinen näyttelijä-isä asettuu taloksi Lilan kotiin. Jossain vaiheessa arki alkaa kuitenkin rullata ihan kohtuullisesti ja Lilakin pystyy miettimään myös miehiä ja treffejä. Löytyykö uusi rakkaus ja saako Lila kirjoitettua aloittamansa romaanin loppuun? Miten outo perhe – Lila, tyttäret ja kaksi isää/isoisää- onnistuu yhteiselossaan?
Yksinäisten sydänten talo on ihan kelpo kirja. Ei missään nimessä Moyesin parasta antia, mutta oikein viihdyttävää lukemista kuitenkin. Seuraavaa romaania odottelen.
-Taru-
Vastaa