Tämä on toinen osa kaksiosaisesta artikkelisarjastani ”Lyhytaikainen perhehoito ikäihmisen kotona pärjäämisen tukena”. Ensimmäisessä osassa kerroin lyhytaikaisesta perhehoidosta sekä omaishoitajien että yksin asuvien ikäihmisten tukena.
Perhehoidosta ja perhekodeista puhuttaessa ihmiset ajattelevat usein ensimmäisenä, että ”pitää muuttaa pois kotoa”. Mutta on hyvä ymmärtää, että lyhytaikainen perhehoito juuri tukee sitä mahdollisimman pitkään omassa kodissa asumista.
Missä muissa tilanteissa lyhytaikaisesta perhehoidosta voi olla apua ikääntyneelle?
Perhekoti voi olla hyvä ”välipysäkki” sellaisessa tilanteessa, kun ikäihminen kotiutuu sairaalasta, mutta ei ole ihan vielä siinä kunnossa, että pärjäisi kotona. Perhekoti on turvallinen paikka toipua ja kuntoutua ja samalla erikoissairaanhoidon tai vuodeosaston paikka vapautuu jollekin, joka sitä varsinaista sairaanhoitoa tarvitsee enemmän.
Joskus ikäihmisen koti saattaa olla syystä tai toisesta sellaisessa kunnossa, että siellä ei voi asua. Apu saattaa hyvinkin löytyä lyhytaikaisesta perhehoidosta. Perhekoti on ikäihmiselle itselleen todennäköisesti mukavampi paikka kuin esimerkiksi vuodeosasto. Ja varsinkin, jos sitä sairaanhoidon tarvetta ei ole.
Parisuhdeongelmia voi olla ikääntyneilläkin. Tilanteet voivat kärjistyä, kun ehkä kumpikin osapuoli alkaa olla sairas ja väsynyt. Myös tällaisissa tilanteissa toinen voi tulla joksikin aikaa perhekotiin ja molemmat saavat hieman ”huokaista”. Toki pariskunnat voivat tulla yhdessäkin perhekotiin.
Osa hyvinvointialueista järjestää myös ikäihmisille päivätoimintaa perhekodeissa. Lyhytaikainen perhekoti voi toimia myös arviointipaikkana, kun ikäihmiselle tehdään palvelutarpeen arviointia.
Milloin on oikea aika tulla lyhytaikaiseen perhehoitoon?
Saanko vastata, että mitä aiemmin, sen parempi? Tämä näyttäisi olevan asia, missä on vielä paljon kehitettävää. Mitä aikaisemmassa vaiheessa säännölliset perhekotijaksot aloitetaan, sitä enemmän pystytään tukemaan ikäihmisen kotona asumista ja toimintakykyä.
Varsinkin muistisairaan ollessa kyseessä olisi tärkeää ja järkevää tutustua perhehoitoon jo aikaisessa vaiheessa. Muistisairaudet ovat yleensä eteneviä sairauksia ja on oletettavaa, että muistisairas tulee hyvin todennäköisesti tarvitsemaan ulkopuolista apua ennemmin tai myöhemmin. Kun sairaus etenee ja avun sekä tuen tarve kasvaa, on jo hyvissä ajoin aloitettua perhehoitoa helppoa ja turvallista jatkaa ja tarvittaessa lisätä.
On totta kai täysin ymmärrettävää, että ikäihminen ei haluaisi lähteä pois kotoaan. Kaikkihan me mieluiten omassa kodissa olisimme niin pitkään kuin mahdollista. Hyvin tyypillinen on sellainen tilanne, että omaishoidettava kieltäytyy lähtemästä minnekään kotoaan, jolloin omaishoitajalta jää herkästi pitämättä lakisääteiset vapaapäivät. Varsinkin omaishoitosuhteen alkupuolella omaishoitajakin saattaa ajatella, että eipä tässä mitään, kyllä me pärjätään – mietitään sitä perhehoitoa sitten kun ei enää pärjätä. Vaan entäpä jos omaishoitaja esimerkiksi sairastuu äkillisesti? Silloin tilanne voi olla moninkertaisesti ikävä ja kriisiytynyt. Vastahakoinen omaishoidettava joutuu pakon edessä äkillisesti kotoa pois – ja paikkaa ei pääse kriisitilanteessa valitsemaan.
Surullisia ovat nekin tilanteet, joissa jo melko pitkälle edenneen ja usein jo sairaudentunnottoman muistisairaan omaishoitaja tai muut omaiset väsyneinä ja kuormittuneina lopulta ovat valmiita kokeilemaan perhehoitoa, mutta henkilö ei sopeudu enää perhehoitoon siinä sairauden vaiheessa.
Lyhytaikainen perhehoito – miten sinne pääsee?
Hyvinvointialue ohjaa ikäihmiset perhehoitoon. Päätöksen tekevä/valmisteleva viranhaltija voi olla esimerkiksi omaishoidon palveluohjaaja, sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä. Ammatilliset perhekodit ovat yrityksiä ja ne voivat ottaa myös itse maksavia asiakkaita, jolloin hyvinvointialueen päätöksiä ei välttämättä tarvita. Me toimeksiantosuhteiset perhehoitajat voimme ottaa asiakkaita vain hyvinvointialueen päätöksellä – olemme hyvinvointialueen omaa toimintaa, vaikka emme olekaan palkka-vaan toimeksiantosuhteessa.
Ikäihmisten perhehoidon käytännöt ovat vielä kovin kirjavia, riippuen hyvinvointialueesta. Mutta onneksi perhehoidon merkitys on valtakunnankin tasolla tunnistettu ja tunnustettu. Toivotaan, että jatkossa ikäihmiset ohjautuvat alueesta riippumatta perhehoidon palvelujen piiriin oikea-aikaisesti. Perhehoito on paitsi erittäin inhimillinen ja vaikuttava palvelu, niin myös kustannustehokas. Ja oikein kohdennettuna perhehoidon avulla voidaan siirtää ja joskus jopa välttää raskaampien (ja kalliimpien) palveluiden pariin siirtymistä sekä vähennetään muun muassa päivystysten kuormitusta.
Kerrothan kommenteissa, mitä ajatuksia artikkelista heräsi.
-Taru-
Vastaa