Myllylahti, 2025
Banaani – varsin erikoinen nimi dekkarille. Mutta eipä siinä, kirjan tapahtumat tosiaan saavat alkunsa banaanista. Eikä nimi romaania pahenna. Ja kansihan on kerrassaan loistava.
Kahdeksankymppinen Pertti Karhuoja kuolee syötyään banaanin. Tarkemmissa tutkimuksissa tosiaan selviää, että tämä banaani ihan oikeasti aiheutti hänen kuolemansa. Tapausta tutkivat Oulun poliisista kaavoihin kangistunut vanhapoika rikoskomisario Aapo Hämäläinen apunaan nuorempi reipasotteinen kiekonheittäjänäkin tunnettu Ellinor ”Kunkku” Karlsson. Pikkulapsiarkeen hukkunut vapaa toimittaja Pyry Lammikko saa tapauksesta vinkin ja alkaa myös tutkia juttua.
Ensi alkuun kuolemantapaus vaikuttaa ihan luonnolliselta tai enintään onnettomuudelta. Kunnes tulee ilmi, että ikämiehen syömä banaani olikin myrkytetty. Onkohan asialla joku elintarvikkeiden myrkyttäjä?
Murhatutkinnan (ja siitä uutisoinnin) lisäksi pääsemme tutustumaan päähenkilöiden yksityiselämään. Vannoutunut poikamies Aapo kirjaimellisesti törmää kiinnostavaan naiseen. Kunkku taas ei olekaan parisuhteessaan ollenkaan se sama pätevä ja osaava henkilö kuin työpaikallaan. Toimittaja Pyry taas tuottaa perheelleen pettymyksen toisensa perään uransa takia. Lisäksi hänestä alkaa tuntua, että joku kenties haluaa hiljentää hänet pelottelemalla…
Banaani oli oikein mainio, nopea-ja helppolukuinen dekkari. Ei mikään superjännittävä, mutta hyvä – ehkä hieman erikoinenkin. Enkä minä ainakaan osannut murhaajaa arvata 😊 Kirja on myös hyvin ja hauskasti kirjoitettu. Voin suositella Banaania kaikille kotimaisten dekkarien ystäville. Ja mikäli ja toivottavasti romaani saa jatko-osan, lisään sen aivan varmasti omalle lukulistalleni.
-Taru-
Vastaa