Kosmos, 2025
Tartuin lopulta pitkän empimisen jälkeen Helmi Kekkosen uusimpaan teokseen Näin minä sen kirjoitin. Syy empimiseen on se, että luin hänen edellisen teoksensa Liv! viime vuonna, enkä hirveästi pitänyt siitä. Totta puhuen en kirjoittanut siitä edes blogiin. Näin minä sen kirjoitin siis kertoo tuon Liv!-romaanin kirjoitusprosessista.
Näin minä sen kirjoitin ei ehkä ole varsinaisesti kirjoitusopas, mutta minulle se oli hyvin pitkälti juuri sitä. Mielestäni se oli myös pienimuotoinen – ainakin kirjallinen – elämäkerta.
Syy, miksi pidän tätä kirjoitusoppaana, on se, että minulle upposi oppi paremmin tästä, kuin monesta varsinaisesta kirjoitusoppaasta. Kun ihminen kertoo konkreettisesti, mitä ja miten hän jotain tekee, niin se tuntuu vaikuttavammalta, kuin “teoreettinen höpinä”. Lukisin tosi tosi mielelläni tällaisia teoksia useammaltakin kirjailijalta.
Syy sille, että Liv! ei oikein minuun uponnut ei ole missään nimessä kirjassa vaan minussa tietenkin. Olen ihan liian kauan lukenut juonivetoisia kirjoja – varsinkin dekkareita – jotka ovat opettaneet siihen, että kun jännitettä on aikansa kudottu, niin tapahtuu yleensä jotakin tosi hurjaa tai kamalaa tai yllättävää. Tämän tajusin lopullisesti lukiessani tätä pätkää Helmin kustannustoimittajalleen kirjoittamasta viestistä: “Haluan, että teko itsessään on mahdollisimman lievä, en halua mässäillä väkivaltakuvastolla, ja uskon, että juuri se “lievyys” saa lukijan miettimään omaa suhtautumistaan koko teemaan, ollaanko me niin turtuneita ja tottuneita tähän kaikkeen, ettei raiskauksen yritys ja fyysisen vallan väärinkäyttö ja niiden synnyttämä pelko enää riitä järkyttämään.” Ei muistaakseni saanut. Ja se hävettää – varsinkin naisena – nyt vielä jälkikäteenkin.
Kirjassa on omien kokemusten kautta kivasti kerrottu kirjailijan elämästä ja kirjoittamisesta. Ja niistä lukeminen on aina mieleen tällaiselle wannabe-kirjailijalle. Tämän teoksen myötä esimerkiksi ymmärrän hieman paremmin, miksi kirjailijat lähtevät residensseihin kirjoittamaan tai heillä on oma työhuone poissa kotoa. En ollut myöskään koskaan aiemmin nähnyt oikeaa apurahahan hakemista varten kirjoitettua kirjailijan työsuunnitelmaa.
Ota ihmeessä Näin minä sen kirjoitin lukulistallesi, jos pidit Liv!istä, et pitänyt siitä tai haaveilet kirjailijuudesta. Tai haluat tietää, miten kirjat syntyvät.
– Taru –
Vastaa