Siivouksen peruskurssin ensimmäisessä osassa kävimme hieman läpi kaiken alkua ja juurta eli likaa. Tässä toisessa osassa perehdymme ensin ammattisiivouksessa käytettyihin käsitteisiin ”ylläpitosiivous” ja ”perussiivous” sekä puhdistustapahtuman osatekijöihin ja veden merkitykseen siivouksessa.
Ylläpitosiivous ja perussiivous
Perussiivous on sana, mikä aiheuttaa ehkä eniten väärinkäsityksiä, kun puhtauspalvelualan ammattilaiset ja ”maallikot” puhuvat keskenään siivouksesta. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta perussiivous? Useimmille se tarkoittaa ”ihan sitä tavallista, päivittäistä tai viikottaista siivousta”. Meille siivousalalla toimiville taas ei 😊
Ylläpitosiivous on säännöllisesti päivittäin tai viikottain tehtävää siivoustyötä, millä pyritään säilyttämään tiloissa haluttu puhtaustaso. Esimerkiksi kodin ”viikkosiivous” on ylläpitosiivousta. Ylläpitosiivoukseen voidaan sisällyttää myös:
- välisiivoukset (esimerkiksi ruokapöydän ja tiskipöydän pyyhkiminen useammankin kerran päivässä)
- tarkistussiivoukset (esimerkiksi meidän ikäihmisten perhekodissa olisi hyvä käydä tarkistamassa/tarkistussiivoamassa WC-tilat useasti päivässä) ja
- jaksottaiset siivoustyöt (esimerkiksi yläpölyjen poisto ja lattiakaivon pesu)
Perussiivous on sitä siivousta, mitä tarvitaan, kun ylläpitosiivouksella ei enää saada pidettyä yllä haluttua puhtaustasoa. Perussiivousta tehdään harvemmin, esimerkiksi kerran tai kahdesti vuodessa – jopa harvemmin. Perussiivousta on esimerkiksi ikkunoiden pesu tai tekstiilipintaisten huonekalujen pesu painehuuhtelulaitteella. Perussiivouksessa käytetään yleensä vahvempia puhdistusaineita ja enemmän mekaniikkaa. Eli perussiivous on perusteellista siivousta.
Puhdistustapahtuman osatekijät
Puhdistustapahtumassa on viisi eri osatekijää:
- Mekaniikka tarkoittaa hankausta
- Kemia on yleensä puhdistusaineliuos
- Aika on siivouksessa puhdistusaineliuoksen vaikutus/liotusaika
- Lämpötila on esimerkiksi käytettävän veden tai siivottavan pintamateriaalin tai tilan lämpötila
- Tekniikalla tarkoitetaan siivoustyön tekijän työsuorituksen, työvälineen ja veden hallintaa
Lähes kaikissa puhdistustapahtumissa tarvitaan useampia osatekijöitä hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Sanotaankin, että jos joku osatekijä ei ole läsnä puhdistustapahtumassa, niin muut osatekijät joutuvat tekemään kovemmin töitä. Osatekijöiden osuudet vaihtelevat eri menetelmien välillä. Esimerkiksi:
Käsienpesualtaan/WC-altaan pesu harjalla
- mekaniikan (harjauksen) osuus on suuri
- kemia on myös läsnä puhdistusaineliuoksen myötä
- puhdistusaineliuoksen vaikutusaika voi parantaa puhdistustulosta ja vähentää tarvittavaa mekaniikkaa
- lämpötilalla ei ole lopputulokseen paljon vaikutusta, paitsi ehkä valittuun puhdistusaineeseen liittyen
- teknisesti taitava siivooja suorittaa työn ripeästi ja laadukkaasti. Veden hallintaa kannattaa miettiä esimerkiksi siltä kantilta, että huuhdellessa vedenpaineen on turhaa ja tuhlaavaista olla täysillä
Lattian imurointi pölynimurilla
- mekaniikkaa on laitteen aikaansaama imu sekä pienessä määrin myös suuttimen liikkuminen matolla
- kemia ei ole läsnä lainkaan puhdistustapahtumassa
- ajanhallinta on siten tärkeää, että imuroijan kannattaa malttaa liikuttaa imurin suutinta pinnalla riittävän hitaasti, jotta kone kerkeää tehdä työn. Eli imuroidessa suuttimen nopea edestakaisin hankaaminen ei saa aikaan parempaa lopputulosta
- lämpötilalla ei ole merkitystä puhdistustapahtumassa
- imuroimisen tekniikan hallitseminen on esimerkiksi juuri tuo yllä mainittu riittävä hitaus, järjestelmällinen eteneminen sekä työsuorituksen ergonomian eli mahdollisimman vähän fyysisesti rasittavan työtavan hallinta
Tasopintojen nihkeäpyyhintä mikrokuitupyyhkeellä
- puhdistustapahtumassa mekaniikka tulee itse työsuorituksesta eli pyyhkimisestä. Mikrokuitu materiaalina lisää mekaniikan määrää ja tavallaan myös korvaa kemian osuutta
- kemian määrä on melko vähäinen – toki mikrokuitupyyhe on kostutettu vedellä tai puhdistusaineliuoksella
- vaikutusaikaa ei ole
- lämpötilalla ei ole merkitystä
- työsuorituksen teknisellä hallinnalla on merkitystä lopputuloksen kannalta
Saunan lauteiden perusteellinen pesu
- mekaniikka on läsnä lauteiden harjaamisen/hankaamisen muodossa sekä pienessä määrin myös vedellä huuhtelussa
- kemiaa tarvitaan ehdottomasti mekaniikan lisäksi puhdistusaineliuoksen muodossa
- vaikutusaika on paikallaan lauteiden pesussa
- lämpötilalla on paljonkin vaikutusta ja merkitystä puisten saunanlauteiden pesussa. Niin pesu-ja huuhteluveden lämpötilalla kuin itse saunankin lämpötilalla. Käytettävällä puhdistusaineella voi olla myös vaatimuksia lämpötilan suhteen. Näihin asioihin syvennymme tarkemmin vielä myöhemmissä siivousaiheisissa postauksissa
- mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttaminen turvallisesti saunan pesussa vaatii jo kohtalaista teknistä (ja tiedollista) osaamista
Huomasit ehkä, että mitä vaikeampaa tai pinttyneempää likaa poistetaan, sitä useamman puhdistustapahtuman osatekijän on yleensä syytä olla paikalla. Pölynimurilla ei saa pinttyneitä tahroja poistettua vaikka lisäisi mekaniikkaa kuinka. Saunan lauteet eivät puhdistu pelkällä kemialla, jos mekaniikka ei käytetä eivätkä pölyt poistu tasopinnoilta kemian voimalla vaan siihen tarvitaan mekaniikkaa.
Vielä veden merkityksestä puhdistustapahtumassa
Vedellä on useita tehtäviä puhdistustapahtumassa. Vesi ensinnäkin kostuttaa puhdistettavan pinnan. Se myös liuottaa, kuljettaa ja poistaa likaa, tuo tarvittaessa lämpöä puhdistustapahtumaan, laimentaa puhdistusaineita ja huuhtelee.
Vedellä on korkea pintajännitys, eikä se ole hyvä asia puhdistustapahtuman kannalta, koska vesi pyrkii pinnalla pisaran muotoon, jolloin se ei tunkeudu siivottavaan pintaan. Puhdistusaineen yksi tehtävä onkin veden pintajännityksen poistaminen. Alla lyhyt video, mikä kuvaa hyvin veden pintajännitystä ja puhdistusaineen merkitystä sen poistamisessa.
Vesi liuottaa myös maaperän suoloja. Nämä liuenneet suolat lisäävät veden kovuutta. Vesien kovuuksissa on alueellisia eroja. Sen voi huomata vaikkapa siitä, että joillakin alueilla esimerkiksi kylpyhuoneisiin muodostuu paljon herkemmin kalkkisaostumia kuin toisilla alueilla. Puhdistusaineissa onkin aineita, joilla sidotaan veden kovuutta aiheuttavia suoloja.
Veden määrä siivouksessa on ollut jo kauan puheenaiheena ammattisiivouksessa – on käytetty termiä vedetön siivous. Termi ei ole ehkä täysin kuvaava. Sillä tarkoitetaan ehkä paremminkin siivousta, jossa käytetään mahdollisimman vähän vettä. Pinnat on kuitenkin tarkoitus saada puhdistettua, joten puhdistustapahtumissa on lähes aina vettä jonkin verran mukana. Liiallisella vedenkäytöllä siivouksessa on kuitenkin useita haittavaikutuksia: se tekee työstä tekijälleen paljon raskaampaa, aiheuttaa päällekkäistä työtä kuivaamisen muodossa, voi pilata pintamateriaaleja ja kuormittaa turhaan ympäristöä.
Siivouskurssin seuraavassa osassa tutustumme siivousmenetelmiin.
-Taru-
Vastaa