Tapani Kinnunen: Remingtonilla kirjoitetut runot

Enostone, 2026

Remingtonilla kirjoitetut runot

Remingtonilla kirjoitetut runot on Joensuusta lähtöisin olevan, nykyään Turkulaisen Tapani Kinnusen kahdestoista runokokoelma. Runojen lisäksi hän on julkaissut myös useita romaaneja. Minulle tämä Remingtonilla kirjoitetut runot on muistini mukaan ensimmäinen lukemani hänen teoksistaan.

 

Kinnusen runot ovat hyvin arkisia. Minun runoistani sanottiin joskus, että ne ovat kuin valokuva-albumin kuvatekstejä. Kinnusen runoista tulee mieleeni päiväkirjamerkinnät: arkista elämää, henkilökohtaista. Runoissa vilisee myös tunnettuja ja tunnistettavia paikkoja sekä tunnettuja henkilöitä. Myös Joensuu vilahtaa myös ainakin kahdessa runossa (arvostan), epäsuorasti ehkä useammassakin.

 

Lainaan tähän alle vielä lyhyitä suosikkipätkiäni kokoelman runoista.

 

“Radiokanava ei pysy kohdallaan,

uutiset ja iskelmät tulevat

punkversioina.” (Katkelma runosta Räminää)

 

“Elät vain kahdesti,

tänään

ja huomenna.” (Katkelma runosta Ravistettuna)

 

“…eväskorista kurkistaa

viinipullon

kalkkunapää

ja voileipien paperisiivet

rahisevat.” (Katkelma runosta Apinalinna)

 

“…pyydän opiskelijapoikaa

nostamaan laukkunsa tuolilta,

pappa on tullut vähän pidemmäksi aikaa

lepuuttamaan persettään.” (Katkelma runosta Kirjastossa)

 

“Tuulenvire virkistää,

meren pauhu on hellää terroria.” (Katkelma runosta Runoja ja ristikoita)

 

“Vien roskapussin ulos,

sitä kutsutaan elämäksi.” (Katkelma runosta Einespalan talo)

 

Ensi alkuun ajattelin, että en yhtään tykkää näistä runoista. Mutta kyllä ne sitten alkoivat kaikessa arkisuudessaan viehättääkin. Ei Tapani Kinnunen ehkä aivan turhaan olekaan niin kovin arvostettu, käännetty ja palkittu runoilija. Ja nämähän sopivat loistavasti myös hänelle, joka vasta tutustuu runouteen! Tai niille nykyihmisille, jotka eivät ole juuri kirjoja lukeneet, mutta haluavat opetella. Tarulla lähti Vaara-kirjastosta varaukseen Kinnusen edellinen kokoelma, Oopperan grilli.

 

Hauskana yksityiskohtana huomasin, että Kinnunen näköjään vietti iltaa San Remo-baarissa Las Palmasissa eräänä loppiaisena. Meikäläinen juhli siellä maamme itsenäisyyspäivää tismalleen kuukautta ennen. Liekö tämä kokoelman takakannen kuvakin napattu Las Palmasissa?

Tapani Kinnunen

– Taru –


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *