Robustos, 2023
Kuu näyttää kirjaimensa on runoilijan seitsemäs kokoelma. Minulle ensimmäinen.
Kuten Tarun tapaan tapana on, lainaan tähän alle omia suosikkejani kokoelmasta maistiaisiksi. Heti alkuun kokoelman ensimmäinen runo “Historian kukka”, jossa tulkintani mukaan matkataan ajassa, teki vaikutuksen:
Sotamies pani merkille uhkaavan hiljaisuuden,
puut pysähtyivät kuuntelemaan
vihollisen luodin viheltävää sävelmää.
Hän kaatui maahan rintaansa pidellen,
ettei sydäntä vietäisi sydämettömille.
Tyttö kulkee avojaloin
metsässä, ilmapalloja ajatuksissaan
puiden tervehtiessä vastaanottavin kämmenin.
Vaimea pamaus havahduttaa katsomaan jalkoihin:
sotamies ojentaa rinnastaan kukan, metsämansikan
sisällä on lyijyhelmi.
Tämä Hei hei on ehkä kokonainen elämäkerta:
Hymyilit neuvolan tädille
lastenvaunuista unen
ja valveen rajamailla tuulen painaessa
unirätin haituvaa taivaalle.
Suljit oven anteeksipyytäjän nenän edestä,
ikuiselta rakkaudelta, penkkareilta,
baari-illoilta ja vääriltä henkkareilta.
Et olisi halunnut muistaa ensiseksiä.
Hyvästelit lemmikkigerbiilin
hautaamalla sen maitopurkissa sekajätteisiin
ja ajan, joka tuntui jatkuvasti katoavan jonnekin,
sen aikaansaannokset, parantuneet haavat.
Vilkutit kullatuille muistoille
ja turvallisuuden tunteelle
kulkiessasi lastenvaunujen takana unen
ja valveen rajamailla onnen ja huolen
verhoon pukeutuneena.
Annoit anteeksi vetreydelle. Ja umpisuolelle.
Työterveyslääkärisi avustuksella hyvästelit
muutaman selässä kutittavan luomen
ja sitten kun -ajattelun
sitten kun edessä oli vähemmän kuin takana.
Halasit vanhempiasi
koska ajatus hyvästien jättämisestä sattui liikaa.
Kerroit valheen työpaikan kahvileivälle,
liian ahtaille kokovartalopeileille, vartalonmyötäisille.
Tervehdit verenpaineesta ja sokeritasosta
varoittanutta terveydenhoitajaa,
kyynelehdit Geisha-patukkaa
koska ajatus hyvästien jättämisestä sattui liikaa.
Hyvästelit työn ja eläkkeen.
Toivotit tervetulleeksi yön,
vielä konjakin voimin koputit
lapsillesi puiseen kanteen.
Tähän loppuun vielä muutama lyhyempi aforistinen pätkä:
Aamun lääkepurkissa,
pumpulin alla
kasvaa pillerimetsä.
Kirjaston käytävillä humisee,
puut ovat vaihtaneet muotoa.
Rakkaus on maailman puhutuin kieli.
Pyydät minua lausumaan runon
haarovälissäsi.
Raunioiden savupatsaat
piirtävät taivaalle kysymysmerkkejä
kukaan ei vastaa.
Helteen runot ovat monimerkityksellisiä, humoristisiakin. Vuonna 2018 ilmestynyt Kahden kaupungin runot on minulla myös lukulistalla.
Jos runot kiinnostavat, kannattaa ottaa Tarun tapaan-blogi seurantaan. Täältä niitä löytää.
– Taru –
Vastaa