
Kirjoitusjumi on ihan tuttua kauraa, mutta mistä tämä lukujumi on elämääni ilmestynyt? Ihmiselle, joka on lukenut yli neljäkymmentä vuotta joka ainoa päivä. Luen minä vieläkin joka päivä, joskus tosin ehkä vain sivun. Mutta päivittäin lukemiseen käyttämäni aika on näin mutu-tuntumalla mitattuna vähentymistään vähentynyt ja harvoin enää tunnen lukemisen iloa tai imua.
Onko nyt kyse taas yhdestä ikääntymiseen ja vaihdevuosiin liittyvästä oudosta oireesta? Vai onko minulle(kin) käynyt lopulta niin, että kaikki muut nopeammat mediat ovat vieneet aikani ja huomioni enkä kykene enää saamaan samaa nautintoa “hitaasta” mediasta? Toivottavasti kyse ei ole tästä! Ja ottakaa huomioon, että TikTokia minulla ei edes ole ja eniten käyttämäni sosiaalinen media on Blogit.fi 🙂
Myönnettäköön tosin, että olen alkanut pikkuisen haastamaan itseäni lukemisen suhteen. Yritän yhä useammin poistua mukavuusalueeltani lukemista valitessani. No niinpä minulla on tälläkin hetkellä kesken yksi Finlandia-ehdokas, yksi novellikokoelma ja pari vähän lyyrisempää aforismikokoelmaa. Haluan laajentaa lukualuettani kehittyäkseni itse kirjoittajana, mutta kieltämättä se vie lukemisesta sitä hauskuutta ja iloa pois. Minulle nimittäin lukeminen on ollut aina pääasiassa keino viihtyä ja rentoutua. Että ehkä tämä tunne lukujumista johtuukin siitä? Kaipaan palavasti sitä tunnetta, kun kirjaa ei kirjaimellisesti malta laskea käsistään, kun se tempaa mukaansa. Tai kun kirja itkettää/naurattaa enemmän kuin useimmat elokuvat.
Onko lukujumi sinulle tuttu tunne? Tai onko sinulla hyviä vinkkejä minulle moisen lukujumin selättämiseen?
– Taru –
Vastaa